Iho, samoin kuin limakalvot suussa ja koko ruoansulatuskanavassa, hengitysteissä ja sukupuolielimissä, on elimistön rajapinta ympäristöön. Näitä rajapintoja asuttavat lukuisat pieneliöt eli mikrobit: bakteerit, sienet ja virukset, joita kutsutaan ihon ja limakalvojen normaalikasvustoksi eli normaaliflooraksi.
Normaalikasvuston mikrobien ja niiden sisältämien geenien eli perintötekijöiden kokonaisuutta kutsutaan mikrobiomiksi. Mikrobiomin koko on valtava: sen kokonaisgeenimäärä ylittää ihmisen kaikkien solujen perintötekijöiden määrän satakertaisesti. Mikrobiomin voidaankin ajatella olevan ihmisen ulkoinen perintöaines, jonka tehtävä on kytkeä ympäristön vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään.
Mikrobiomi alkaa kehittyä lapsen syntyessä, ja se alkaa muistuttaa aikuisen normaalikasvustoa muutaman vuoden iässä. Mikrobit alkavat nopeasti asuttamaan ihmisen rajapintoja syntymisen yhteydessä, kun lapsi altistuu erilaisille mikrobeille synnytystavasta riippuen. Alatiesynnytyksessä lapsi altistuu äidin emättimen mikrobeille ja keisarinleikkauksessa puolestaan aikuisten ihon mikrobeille. Normaalikasvuston mikrobit tulevat meidän elinympäristöstämme ja ravinnostamme. Mikrobiomin koostumus on jokaisella ihmisellä yksilöllinen. Siinä tapahtuu elämän aikana muutoksia, mutta muutokset ovat selkeästi pienempiä kuin erot eri ihmisten mikrobikasvustojen välillä. Lähde:Terveyskirjasto
